Tämä kolumni julkaistiin alun perin sosiaali- ja terveysministeriön kolumnina 18.9.2026.
Julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään jatkuvasti. Hyvinvointialueet uudistavat palveluverkkojaan ja ottavat käyttöön digitaalisia ratkaisuja. Ministeriössä valmistellaan uutta lainsäädäntöä ja virastot tukevat sen toimeenpanoa. Silti pilottien ja uudistusten vaikutuksista tiedetään yllättävän vähän. Onnistumiset ja virheet eivät tule kunnolla näkyviin, ja hyötyjä jää saamatta.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa SoteDataLab-hankkeessa on pyritty ratkaisemaan juuri tätä haastetta. Kun Pohjanmaan hyvinvointialue oli ottamassa käyttöön sairaanhoitajan chat-vastaanottoa, käyttöönotto suunniteltiin yhdessä tutkijoiden kanssa niin, että palvelun vaikutuksia voitiin arvioida laajalla satunnaistetulla kokeella.
Tulokset olivat kiinnostavia myös siksi, etteivät ne täysin vastanneet ennakko-odotuksia. Uusi palvelukanava paransi saatavuutta ja korvasi osan muista perusterveydenhuollon kontakteista, mutta ei merkittävästi vähentänyt fyysisiä vastaanottokäyntejä. Palvelujen kokonaiskäyttö kasvoi hieman.
SoteDataLabin keskeinen anti ei rajoitu yksittäisiin tutkimustuloksiin. Hankkeessa on myös kokeiltu toimintamallia, jolla tutkijoiden osaaminen voidaan yhdistää hyvinvointialueiden käytännön kehittämiseen ja valtion tietotarpeisiin. Saatujen kokemusten perusteella tällaista arviointia pitäisi laajentaa ja siitä tehdä pysyvä toimintamalli.
Jos vaikutusten arviointia ryhdytään suunnittelemaan vasta, kun uusi palvelu, toimintamalli tai laki on jo otettu käyttöön, moni mahdollisuus luotettavaan tutkimukseen on jo menetetty.
Vaikutusten arviointi pitäisi siksi suunnitella jo valmisteluvaiheessa osaksi muutosta. Merkittävien muutosten valmisteluun pitäisi liittää suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia seurataan, mitä aineistoja tarvitaan ja miten vaikutuksia arvioidaan. Olennaista on valita arviointitapa ajoissa.
Suomessa on 23 suurta julkista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjää, jotka tekevät jatkuvasti muutoksia palveluihinsa. Yhdellä alueella toteutettu hyvin suunniteltu tutkimus voi tuottaa tietoa, jota muut alueet ja valtio voivat hyödyntää.
Valtion kannattaa siksi varmistaa, että merkittävien muutosten yhteydessä on myös resurssit niiden vaikutusten luotettavaan arviointiin. SoteDataLabissa hyvinvointialue on vastannut palvelun tai intervention kustannuksista, mutta tutkimuksen ja vaikutusten arvioinnin kustannukset on rahoitettu keskitetysti.
Tämä on perusteltua, koska tutkimustiedon hyöty ei jää sille alueelle, jolla tutkimus tehdään. Se hyödyttää koko palvelujärjestelmää.
Tutkimuksen täytyy silti pysyä tutkimuksena. Kestävä toimintamalli ei voi lähteä siitä, että ministeriöt ja hyvinvointialueet laativat tutkijoille listan kysymyksistä ja tutkijat muuttuvat tilaustutkimuksen toteuttajiksi. Tutkijoilla pitää olla mahdollisuus tehdä tieteellisesti kiinnostavaa tutkimusta ja kehittää myös itse tunnistamiaan tutkimuskysymyksiä.
Julkinen sektori voi puolestaan tarjota pääsyn laajoihin aineistoihin sekä mahdollisuuden rakentaa tutkimusasetelmia todellisista palvelujärjestelmän muutoksista.
Suomessa on jo poikkeuksellisen hyvät rekisteriaineistot ja vahvaa tutkimusosaamista. SoteDataLab on osoittanut, että tiivis yhteistyö tutkijoiden, hyvinvointialueiden ja valtion välillä on mahdollista.
Seuraava askel on tehdä siitä pysyvää.
terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen, Turun yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
johtaja Oskari Nokso-Koivisto, Aalto Economic Institute, Aalto-yliopisto
johtaja Markku Heinäsenaho, sosiaali- ja terveysministeriö
SoteDataLab-hankkeessa käynnistynyt tutkimus jatkuu uusissa tutkimushankkeissa. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa GAINS-hankkeessa tutkitaan generatiivisen tekoälyn ja digitaalisten palvelujen vaikutuksia, vaikuttavuutta ja tuottavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. SoteDataLab-konsortion toimijoiden lisäksi mukana ovat HUS ja Helsingin yliopisto. Digitaalisten terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkimus jatkuu myös THL:n ja Turun yliopiston yhteisessä, Suomen Akatemian rahoittamassa E-DigiHealth-hankkeessa.