Päivitetty 20.10.2026
Hyvinvointialueiden kautta suunnataan vuonna 2026 yli 27 miljardia euroa julkisia varoja, suomalaiset tekevät kymmeniä miljoonia sote-käyntejä ja hyvinvointialueilla työskentelee yli 200 000 henkilöä. Onnistuneet sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää koskevat päätökset niin valtion kuin hyvinvointialueidenkin tasolla ovat koko kansakunnan näkökulmasta kriittisiä. Järjestelmän kokoon nähden kohtuullisilla panostuksilla sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää koskevan päätöksenteon tietopohjaa olisi mahdollista parantaa merkittävästi. Parempi tietopohja tukisi sellaisten päätösten tekemistä, jotka johtavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Digitaaliset perusterveydenhuollon palvelut ovat tulleet nopeasti osaksi julkisen sektorin palveluvalikoimaa. Vaikka esimerkiksi ensimmäinen julkisen terveydenhuollon lääkärin tai hoitajan reaaliaikainen chat-palvelu otettiin käyttöön vasta vuonna 2019, vuonna 2026 jo 4,5 miljoonalla suomalaisella on pääsy tällaiseen palveluun julkisessa perusterveydenhuollossa. Samanlainen nopea muutos on käynnissä perusterveydenhuollon järjestäjille tarkoitettujen tekoälytyökalujen käyttöönotossa.
GAINS-hankkeessa tutkitaan monitieteisesti lääketieteen, taloustieteen ja sosiologian näkökulmista näitä uusia teknologioita ja niiden vaikuttavuutta. Tässä asiakirjassa tiivistetään kevään 2027 hallitusneuvottelijoille tutkimusryhmän näkemykset terveydenhuoltojärjestelmää koskevan päätöksenteon tietopohjan parantamisesta sekä uusien teknologioiden käyttöönotosta.
Yleisviesti uusien teknologioiden käyttöönotosta
Viisaasti käyttöönotettuina uudet teknologiat voivat olla hyödyllisiä ja saada aikaan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia terveydenhuoltojärjestelmässä. GAINS-hankkeen tutkijat näkevät uusien teknologioiden käyttöönotossa kuitenkin myös useita mahdollisia riskejä, jotka voivat toteutuessaan kumota teknologioista saatavia hyötyjä. Julkinen terveydenhuolto ei toimi sellaisessa kilpailutilanteessa, joka pakottaisi sen tekemään hätiköityjä ratkaisuja. Koska julkinen terveydenhuolto toimii julkisilla resursseilla, päätöksentekijöillä on erityinen vastuu varmistua siitä, että päätösten tietopohja on vankka ja että päätökset edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Tutkimusryhmä kehottaa päätöksentekijöitä noudattamaan erityistä huolellisuutta etenkin tekoälyteknologioiden käyttöönottoa koskevassa päätöksenteossa. Tekoälyteknologioiden uutuuden vuoksi niiden hyödyistä ja haitoista terveydenhuollossa on toistaiseksi saatavilla vain vähän luotettavaa näyttöä.
Vaikutusten arvioinnin suunnittelu on vietävä kiinteäksi osaksi päätöksentekoprosessia
Toimintatapoihin tehdään jatkuvasti muutoksia ilman, että muutosten vaikutuksia seurataan systemaattisesti. Huolellisesti suunniteltu ja toteutettu vaikutusten arviointi tukee vaikutuksiltaan toivottujen toimintatapojen vakiinnuttamista ja laajentamista sekä vaikutuksiltaan epätoivottavien toimintatapojen vähentämistä.
Kehittynyt ja edelleen kehittyvä datainfrastruktuuri on parantanut ratkaisevasti mahdollisuuksia ymmärtää sote-palvelujärjestelmän uudistusten vaikutuksia. Vaikutusten arviointi käynnistyy kuitenkin usein vasta jälkikäteen, jolloin mahdollisuudet tunnistaa vaikutukset luotettavasti ovat heikommat kuin tilanteessa, jossa arviointi suunnitellaan osaksi uudistuksen käyttöönottoa.
Terveydenhuollossa digitaalisilta palveluilta ja tekoälyteknologioilta odotetaan julkilausutuissa tavoitteissa ennen kaikkea tuottavuutta parantavia vaikutuksia. Uusien teknologioiden käyttöönotosta tiedämme kuitenkin, että se voi johtaa toivottujen ja ennakoitujen vaikutusten lisäksi myös monenlaisiin ennakoimattomiin vaikutuksiin. Joissakin tapauksissa ennakoimattomat kielteiset vaikutukset voivat olla myönteisiä vaikutuksia suurempia. Vaikutusten arvioinnissa onkin tärkeää tunnistaa riittävän monipuolisesti erilaiset mahdolliset vaikutukset.
Ehdotukset
- Luodaan osaksi valmisteluprotokollaa toimintatapa, jossa kansalliset ja hyvinvointialueiden tulevat kehittämishankkeet arvioidaan etukäteen vaikutusten arvioinnin hyödyllisyyden ja toteutettavuuden näkökulmasta ja päätetään, millainen analyysi kustakin hankkeesta tehdään. Analyysivaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi se, ettei erillistä analyysia tehdä, kuvaileva määrällinen analyysi, laadullinen analyysi, luonnollisen koeasetelman hyödyntäminen vaikutusten arvioinnissa tai satunnaistettu kokeilu. Tutkittavia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi vaikutukset terveyteen, talouteen sekä ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksiin.
- Vaikutusten arvioinnista saatavan tiedon hyödyt koituvat valtiolle ja kaikille hyvinvointialueille. Jotta taloudelliset kannustimet vaikutusten arviointiin kohdentuisivat oikein, arvioinnit on perusteltua rahoittaa keskitetysti ja suunnitelmallisesti. Perustetaan hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmän osaksi vaikutusten arvioinnin rahoitusinstrumentti, jolla rahoitetaan kansallisesti merkittävien uudistusten ja kehittämishankkeiden vaikutusten arviointia. Rahoitusinstrumentin tulisi mahdollistaa pitkäjänteinen yhteistyö hyvinvointialueiden, tutkimusorganisaatioiden ja kansallisten toimijoiden välillä.
- Merkittävään osaan sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöiden tietotarpeista olisi mahdollista vastata nopeasti toteutettavilla kuvailevilla rekisteripohjaisilla analyyseillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella ministeriöiden kuvailevan rekisteripohjaisen tiedon tarpeisiin on perustettu VATTin yhteydessä toimiva Valtioneuvoston datahuone. SoteDataLab-hankkeessa vastaavaa toimintatapaa kokeiltiin onnistuneesti pienimuotoisesti myös sotedatan osalta. Perustetaan Valtioneuvoston datahuoneen esimerkin mukaisesti THL:n yhteyteen pysyvä SoteDatahuone vastaamaan ministeriöiden ja hyvinvointialueiden nopean, kuvailevan rekisteritiedon analyysin tarpeisiin.
Kansallisen terveysdatainfrastruktuurin parantaminen on nostettava kansalliseksi prioriteetiksi
Terveydenhuollon datainfrastruktuurit ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Hyvinvointialueuudistus on kiihdyttänyt myönteistä kehitystä. Samanaikaisesti myös muut kansalliset rekisteriaineistot ovat muuttuneet entistä ajantasaisemmiksi, monipuolisemmiksi ja joustavammin käytettäviksi. Datainfrastruktuuri toimii niin valtion kuin hyvinvointialueiden oman päätöksenteon kulmakivenä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitusmalli nojaa sote-järjestelmästä kerättävään dataan.
Terveydenhuollon kansalliset rekisterit generoidaan moniportaisessa järjestelmässä erilaisista hyvinvointialueiden tietojärjestelmistä. Datan laadun kannalta keskeistä on esimerkiksi kirjaamiskäytäntöjen yhtenäisyys mutta myös se, että dataa käytetään sekä kansallisella tasolla että hyvinvointialueilla päätöksenteon tukena. Vasta dataa käytettäessä sen mahdolliset puutteet tulevat näkyviksi ja niitä voidaan korjata.
Ehdotukset
- Tunnistetaan sotedatan laadun merkitys, nostetaan datan laadun parantaminen kansalliseksi prioriteetiksi ja panostetaan kaikilla tasoilla olemassa oleviin hankkeisiin, joilla parannetaan datan laatua ja käytettävyyttä.
- Kehitetään rahoitusjärjestelmään kannustin datan laadun parantamiseen sekä datan hyödyntämiseen hyvinvointialueiden päätöksenteon tukena.